Kevät on tunnetusti suurta uudistumisen aikaa. Valmistaudutaan tulevaan kesään, tehdään paljon suunnitelmia, sekä pysähdytään tärkeiden asioiden äärelle. Yhtenä suurena osana ihmisten alati muuttuvaa arkea on lukemisen taidon ylläpitäminen.
Suomalaisten lukutaito on ollut muutamien viime vuosien aikana huolestuttavan suuressa laskussa. Alati kiireistyvä arkemme vähentää kirjojen lukemista, vaikka keskimääräisesti suomalaiset haluaisivatkin lukea enemmän. Erilaiset keskittymisvaikeudet sekä kiire ovat osaltaan suurina uhkatekijöitä, niin lukutaidon kuin kirjallisuudesta kiinnostumisenkin kannalta. Tutkimusten mukaan myös aikuisten sosioekonomisella asemalla voi olla paljonkin merkitystä kirjojen lukemisen kannalta.
Jatkuvat ja koko ajan moninaistuvat häiriötekijät luovat monesti niin suurta painetta, että tulevaisuudessa käy ihan työstä yrittää sulkea niitä kokonaan pois. Ehkä se ei olekkaan täysin mahdollista, kyse on enemmän niiden vähentämisestä, sekä oman keskittymisensä hyvästä hallinnasta.
Vuonna 2006 tehdyn Pisa-tutkimuksen mukaan ovat lukemisen taitojen heikkeneminen näkyneet yhtenä omanlaisenansa trendinä. Pelkästään tämän lisäksi, myös asenteet lukemista kohtaan ovat muokkautuneet enemmän negatiivisemmiksi. Mitkä ovat olleet tähän vaikuttavia osatekijöitä ja miten näitä voitaisiin muokata?
Ahkeran lukemisen vastapainoksi, voidaan käydä testailemassa erilaisia talletusmenetelmiä nettikasinoilla. Kun vaihtoehtona on casino talletus laskulla, saavat kuluttajat käsiinsä entistä enemmän heille räätälöityjä pelaamisen rahoitusmenetelmiä.
Tarkastellessamme lukemiseen käytettävää aikaa sekä erilaisia kohderyhmiä, on varsinkin perheellisten aktiivisen lukemisen esteenä osaltaan vahvasti aikataulutettu arki. Kun tylsiä hetkiä ei juurikaan tule, lukeminen voi jäädä monesti viimeiseksi tekemisen vaihtoehdoksi. Toisaalta myös kirjallisuuden alaa muuttavat, kuunneltavat e-kirjat heikentävät lukemisen tarvetta, sekä vähentävät myös fyysisten kirjojen ostamista. Kun tarjolla on valmis sovellus, josta nappia painamalla saadaan kirja kuunneltavaksi, se jää monen kiireisen ja/tai perheellisen ainoaksi vaihtoehdoksi. Teknologian kehitys, sekä sosiaalisen median sovellukset, kuten esimerkiksi Storytel, BookBeat ja Nexstory ovat luoneet 2000-luvulle ilmiömäisen muutoksen, joka luo osaltaan kirjattomuuden kulttuuria. Lähestulkoon jopa viides pienen lasten vanhemmista kertoo osaltaan, että oma lapsi pelaa, tai katsoo mieluummin elokuvia, kuin lukee fyysistä kirjaa.
Lukemisen merkitys pienten lapsen kasvussa ja kehityksessä
Kasvavalle lapselle lukemisella on paljon fyysisiä sekä psyykkisiä vaikutuksia. Lukemisella on yksittäisistä harrastuksista kaikkein suurin vaikutus lapsen kielellisten taitojen kehittymiseen, jopa enemmän kuin yhden kouluvuoden oppimisen verran.
Kun ollaan verrattu keskenään teinejä, jotka lukevat omalla ajallaan ja heitä, jotka eivät lue, on ero sanavarastossa ollut huikea, toisella voi olla käytössään jopa 50 000 sanaa enemmän.
Sanavaraston suuruus voi olla hyvinkin erottava tekijä, kun mietitään esimerkiksi nuoren mahdollisuuksia kohdata toinen ihminen, sanoittaa omia tunteitaan tai purkaa ahdistustaan. Pienten lasten sekä nuorten lukemisen taidon kehittyminen, sekä kirjallisuuden lukuilon lisääminen ovat osaltaan erittäin vahvasti niin kotien, varhaiskasvatuksen, kuin koulujenkin yhteisenä vastuuna.
Vaikka teknologian kehitys luo mahdollisuuksia sekä uusia tapoja oppia, se myös vähentää esimerkiksi fyysisten oppikirjojen tarvetta. Kirjallisuuden roolin luominen osaksi pienen lapsen sekä kasvavan nuoren elämää on tärkeää ja sitä voidaan luoda sekä lisätä osaltaan, esimerkiksi ohjaamalla nuori lukemaan kirjoja aihepiiristä, joka kiinnostaa häntä kaikista eniten. Jos lapsi tai nuori on kiinnostunut vaikkapa elokuvista, voi hänelle etsiä luettavaksi elokuvien tekemiseen tai vaikkapa jonkin supersankari elokuvan hahmoon liittyvän kirjan. Lukeminen on mielekkäintä silloin, kun luetaan itselle tärkeistä aiheista.
Toki tämä on myös hyvin yksilöllistä, eikä kenelläkään ole samanlaista tietä tai vastausta nuorten lukuinnon ylläpitämiseen.
Lukemisella on valtava määrä myönteisiä vaikutuksia
Lukemisen myönteiset vaikutukset koskettavat laajasti kaikkia eri ikäryhmiä. Lukemisen rooli on olennainen kielen kehittymisessä, sekä esimerkiksi erilaisten asioiden tulkitsemisen taidon syntymisessä. Kyse on myös ihmissuhteista ja empatiataidoista. Asiantuntijat sekä tutkijat ovat laajasti todenneet, kuinka kirjallisuus ja lukeminen vaikuttavat aivojen ja mielen hyvinvointiin. Lukeminenparantaa osaltaan työmuistia ja ylipäätään keskittymistä, alentaa stressitasoa sekä rikastaa omaa sanavarastoa. Lisäksi se kehittää emootioiden tunnistamista ja sanallistamista sekä empatiakykyä. Nämä ovat niin pienen lapsen, kasvavan nuoren kuin koko loppuelämää koskien tärkeitä taitoja, joita ei pystytä oppimaan samalla tavalla esimerkiksi Youtube-videoita katsomalla.
Aivojen hyvinvointia tukevat erityisesti pitkät tekstit. Kaunokirjallisuudella onkin merkittävä vaikutus empatian kehittymiselle. Näin arvellaan olevan erityisesti minäkertojamuotoisilla tarinoilla, sillä lukiessa aivoissa aktivoituvat samat alueet, kuin vastaavassa todellisessa tilanteessa. Myös kirjan tarjoama hidas lukeminen muokkaa aivoja, toisin kuin esimerkiksi Youtube-video.