Teknologia on muuttanut ihmisten työtä ja vapaa-aikaa merkittävällä tavalla viime vuosina. Tapahtunut muutos on muokannut myös perinteisen viihdeteollisuuden toimintamalleja ja ansaintalogiikkaa. Ensin Spotify, ja sitä seuranneet palvelut, kuten Deezer, mullistivat tavan, jolla kulutamme musiikkia. Pian suoratoistopalvelu Netflix – ja vastaavat – tekivät saman elokuville ja sarjoille. Tämä on saanut monet kysymään, voivatko striimauspalvelut ja elokuvateatterit elää rauhallisesti rinnakkain, vai syövätkö ne toisiltaan asiakkaita?
Viihteen muodot muuttuvat ja monipuolistuvat
Voitaneen katsoa, että tapahtunut muutos on luonnollinen jatkumo kehitykselle, joka on ollut liikkeellä etenkin viimeisen kymmenen tai parinkymmenen vuoden aikana. Striimattavan musiikin ja elokuvien sekä sarjojen ohella uudenlaisen viihteen muoto on myös rahapelaaminen verkossa. Dunder Casino on yksi esimerkki nettikasinoista, jotka syntyivät uuden teknologian – etenkin nopeiden ja vakaiden internetyhteyksien – mahdollistamana. Kuluttajien ajasta käydään siis tiukkaa kilpailua eri viihteen muotojen kesken. Tämän lisäksi on keskusteltu elokuvien ja sarjojen striimauspalveluiden sekä perinteisten elokuvateatterien vastakkainasettelusta. On kuitenkin syytä kysyä, että onko tämä vastakkainasettelu sittenkin turha ja voivatko suoratoistopalvelut ja elokuvateatterit elää rauhassa rinnakkain?
Katsoako kotona vai elokuvateatterissa?
Netflix – luultavasti tunnetuin suoratoistopalvelu – saapui Suomeen vuoden 2012 lopulla. Suomessa operoi jo aiemmin palvelu nimeltä Viaplay, joten kotimaisilla elokuvateattereilla oli jo tuolloin jonkin verran kilpailua. Sittemmin markkinoille ovat tulleet mm. Amazon Prime ja Disney +. Viime aikoina elokuvissa käyminen on tunnetusti vähentynyt, ja tämän on luonnollisesti ollut hyvä uutinen striimauspalveluille. Käytännössä ihmisille on ollut tarjolla lähes rajaton määrä TV- ja elokuvaviihdettä, joten katsomista on riittänyt. Tämä johtaa luonnollisesti pohdintaan siitä, että menettävätkö elokuvateatterit asemansa sekä kävijänsä, kun elokuvia ja sarjoja on saatavilla niin helposti kotoa käsin.
Leffateatterien kulta-ajasta striimauspalveluihin
Voitaneen sanoa, että 1990-luvulta alkaen elokuvateatterien suosio kasvoi, kiitos pitkälti massiivisten kassamagneettien – näitä leffoja vauhdittivat mm. näyttävät erikoistehosteet. Sittemmin haastajaksi nousivat edellä mainitut striimauspalvelut, joiden kasvava suosio laittoi kysymysmerkin elokuvateatterien tulevaisuuden ylle. Elokuvateatterien kanalta ongelma muuttui entistä hankalammaksi, kun striimauspalvelut alkoivat tehdä omia sarjojaan ja elokuviaan. Tästä voidaan mainita esimerkkinä Netflix Originals, joka julkaisee sarjoja ja elokuvia. Amazonin puolelta nostettakoon esimerkiksi, miten he panostivat sarjaan nimeltä The Man in the High Castle, jota tuotettiin kaikkiaan neljä kautta. Sarja julkaistiin Amazon Prime Videossa. Suoratoistopalvelut pyrkivät siis tarjoamaan katsojille omaa tuotantoaan, eivätkä pelkästään julkaise muualla näytettyjä elokuvia ja sarjoja. Tämä lisää niiden houkuttelevuutta.
Hollywood-studiot ovat myös julkaisseet elokuvia samoihin aikoihin niin elokuvateatterissa, kuin suoratoistopalveluissa. Yksi esimerkki tästä on supersankarielokuva Black Widow (2021), joka julkaistiin elokuveteatterien lisäksi samaan aikaan myös Disney + -palvelussa. Elokuvan päätähti Scarlett Johansson ei tästä pitänyt, sillä päätös pienensi hänen tulojaan. Johanssonin mukaan oli sovittu ainoastaan elokuvateatterilevityksestä ja hän haastoi Disneyn oikeuteen sopimusrikkomuksesta. Disneyn mukaan syytteillä ei ole perusteita.
Kohti hybridimallia
Johanssonin tilanne kertoo elokuva-alan muutoksesta: isolla ja menestyneellä sisällöllä houkutellaan uusia asiakkaita. Disney osti esimerkiksi oikeudet Hamilton -musikaaliin ennätyshintaan ja käytti tätä jättihittiä sitten sisäänheittotuotteena palvelulleen.
Warner Bros on myös siirtynyt politiikkaan, jossa uutuuselokuvat tulevat sekä elokuvateattereihin, että striimattavaksi HBO Maxiin. Elokuvastudiot ovat siis tekemässä siirtymistä tai siirtyneet hybridimalliin. Tässä mallissa elokuva tuo lipputuloja elokuvateatterissa – niistä ei siis tule merkityksettömiä – mutta houkuttelee samalla maksavia tilaajia, kun se julkaistaan suoratoistoon. Tämä tarkoittaa sitä, että elokuvateatterit tuskin tulevat katoamaan minnekään, sillä elokuvateatterissa floppaava elokuva ei ole paras mahdollinen myyntivaltti suoratoistopalvelulle.
Lisäksi pitää muistaa, että elokuvateatterissa vallitsee aivan omanlainen tunnelma – ja se on jotain, mitä ei saavuta kotonaan, vaikka katselisi suoratoistopalvelua parhaiden kotiteatterilaitteiden avulla. Elokuvateatterin tummuvia valoja, popcornien tuoksua ja isoa määrää muita ihmisiä, joiden kanssa jakaa elokuvakokemus, ei kotiteatteri tavoita.