Picture: Shutterstock
Mitä urheilulajeja suomalaiset seuraavat? Kuinka paljon suomalaiset matkustavat? Minkä verran vapaaehtoistyötä suomalaiset tekevät? Tässä artikkelissa vastaan näihin kysymyksiin ja moniin muihin.
Elämänikuinen oppiminen
Suomessa on yhteensä 181 aikuiskoulutuskeskusta, jotka toimivat ympäri maatamme. Keskukset ovat avoinna kaikille heidän koulutuksistansa riippumatta. Joka vuosi yli kymmenes suomalaisista käy erilaisilla kursseilla. Näiden kurssien hinnat ovat edelleen erittäin kohtuulliset, koska hallitus ja kunnat tukevat kurssien järjestämistä. Opetusta tarjotaan monista eri aineista. Aikuiskoulutuskeskuksissa opetetaan muun muassa kieliä, tietotekniikkaa, käsitöitä, musiikkia, urheilua, ruoanlaittoa, hyvinvointia ja taidetta.
Miten suomalaiset viettävät vapaa-aikaansa?
Suomalaiset tykkäävät viettää vapaa-aikaansa monilla eri tavoilla. Suomalaiset pitävät erityisesti lukemisesta ja liikkumisesta. Näitä asioita suomalaiset tykkäävät tehdä vapaa-aikanaan:
- Kirjojen lukeminen 56%
- Käveleminen 49%
- Luonnossa liikkuminen 48%
- Ulkomaille matkustaminen 36%
- Ristisanojen ratkaiseminen 32%
- Matkustaminen Suomessa 31%
- Mökkeily 28%
- Oppiminen 27%
- Ruoanlaittaminen 25%
- Puutarhan hoitaminen 24%
Mitä urheilulajeja suomalaiset seuraavat?
Tuskin ketään suomalaista yllättää se, että suomalaiset rakastavat jääkiekon seuraamista. Menestyyhän maamme tässä lajissa erittäin hyvin. Suomalaiset pitävät kuitenkin myös muiden lajien seuraamisesta jääkiekon lisäksi:
- Jääkiekko 39%
- Yleisurheilu
- Jalkapallo 26%
- Moottoriurheilu 25%
E-urheilu kasvattaa suosiotaan suomalaisten keskuudessa
Suomalaiset nuoret miehet ovat erittäin kiinnostuneita e-urheilusta. Syyskuussa 2017 tehdyn kyselyn mukaan, jossa mitattiin 63 eri urheilulajin suosiota, 18–29-vuotiaiden miesten mielestä vain jääkiekkoa pidettiin mielenkiintoisempana lajina kuin E-urheilua. Myös muut ikäryhmät ovat kiinnostuneita E-urheilusta: 14 prosenttia väestöstä on nimittäin ilmaissut olevansa kiinnostunut lajista.
E-urheilun lisäksi jännittävien nettipelien pelaaminen on myös nostanut paljon suosiotaan suomalaisten keskuudessa. Teknologian kehittymisen ansiosta pelisivustot tarjoavat tänä päivänä entistäkin viihdyttävämpiä ja koukuttavampia pelejä.
Pelisivustot myös tarjoavat uusille käyttäjilleen erittäin mojovia etuja tänä päivänä. Yksi parhaimmista sivustojen tarjoamista eduista on non sticky bonus, joka tunnetaan myös nimellä forfeitable bonus tai luovutettava bonus. Tämä mahtava bonus tekee voittojesi kotiuttamisesta helpompaa alhaisemmilla kierrätysvaatimuksilla.
Vapaaehtoistyö
Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan melkein joka kolmas suomalainen yli 15-vuotias henkilö oli tehnyt vapaaehtoistyötä viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaajat olivat vapaaehtoistöinä muun muassa keränneet rahaa, valmentaneet urheilua ja auttaneet yrityksiä. Vapaaehtoistöiden tekijät olivat myös osallistuneet muihin aktiviteetteihin. Vastaajat eivät tehneet tätä työtä ei aina rekisteröityjen yhdistysten kautta. Miehet ja naiset osallistuivat tutkimuksen mukaan vapaaehtoistöiden tekemiseen yhtä paljon ja yhtä usein.
Taide ja käsityöt Suomessa
Ei-tutkinto-aineet ovat suosittuja aikuisten opiskelijoiden keskuudessa. Lähes 25 prosenttia vuonna 2017 18–64-vuotiaista suomalaisista osallistui taiteen koulutukseen. Noin 100 000 ihmistä opiskeli taideaiheita harrastuksenaan: 51 prosenttia musiikkia tai esittävää taidetta, 33 prosenttia käsityötä tai taidetta. Taideaineisiin osallistuminen jakautui seuraavalla tavalla miesten ja naisten välillä:
Miehet/Naiset
- Taide 20%/30%
- Vieraat kielet 20%/21%
- Liikunta ja urheileminen 17%/22%
Vapaa-ajan merkitys suomalaisille
Tänä päivänä vapaa-aika on suomalaisille tärkeämpää kuin työt. Suomalaiset eivät enää välitä menestymisestä työelämässä samalla lailla kuin ennen. Sen sijaan ystävien, mieluisten harrastusten ja matkustamisen merkitys on korostunut suomalaisten keskuudessa enemmän viime vuosina.
Uusimpien tutkimusten mukaan suomalaiset kuitenkin tapaavat sukulaisiaan ja ystäviään vähemmän kuin ennen. Vuonna 2002 erääseen tutkimukseen vastaajista joka kymmenes piti säännöllisesti yhteyttä yli kymmeneen sukulaiseen, kun vuonna 2017 luku oli enää 6 prosenttia.
Tämän lisäksi myös aikuisten lasten ja heidän vanhempiensa väliset tapaamiset ovat harventuneet. On myös havaittu, että sosiaalisen median käytön lisääntyminen ei ole lisännyt aikuisten lasten ja heidän vanhempiensa välistä yhteydenpitoa.